Seenaa fuudhaa fi heeruma islaamaa. tole jedhaatii harka isaa fuudhaa.

• Seenaa fuudhaa fi heeruma islaamaa Bakka obsi hin jirretti jireenyi hin jiru osoo jedhame dhugaa irraa hin fagaatu. Kaayyoolee baay’ee galmaan gaha. com/channel/UCdLHvnGtepuQvgNTxfxVmlgfacebook sanyii abba Torbaan darbe irraa itti fufuun itti-gaafatamumma hafan har’a ni ilaalla. facebook. 5 Mahrii Waddachiisu (Qaalii Gochuu) Islaamni daangaa ol’aanaa mahriif hin keenye. Rabbiin durummaan isa qore (fattane). Mahriin guddaan yoo namatti fe’amee, fuudhaa heeruma dararuu fi rahmata kan hin qabne gochuu danda’a. Warri 4. L. Gaa’ila akkaataa olitti ibsameen osoo hin raawwatin dhiirri tokkoo fi dubarri tokko akka dhirsaa fi niitiitti waliin jiraachuudhaan walquunnamtii adda ta’ee fi seera durattis beekamtii qabu uumuu nidanda’u. Gadaan sirna ittiin siyaasni, dinagdeenii fi Hiika Islaamaa fi Laa ilaah ill-Allah Buusi(Download) Hiika Wali-Galaa Amanti Islaamaa (Seenaa) Nabii Muhammad (Sallallahu aleyh wassalam) Buusi(Download) SAMMUBANI. Wal-qabsiistun tuni yoo citte gabrichi Gooftaa isaatirraa citaa jechuudha. Iimaanaa fi bu’aa dhabeeyyi seenaa kana (bu’aalee seenaa sahaabotaa irraa argamu) waan taasisu keessa tokkoo dha. Gooftaa isaatirraa fagaachun diina isaa kan ta’e sheyxaanatti hiriyyooma. Sababni isaas, fedhii uumamaa keessa isaanii jiru Dur Dur Oromoon Akkuma Walii Galaatti Amantii Waaqeffataa Kan Hordofaa Waan Tureef Amantiin Arsichaallee Waaqeffatama Akka Ta’e Hin Shakkisiisu, Yeroo Booda Sirni Gaa’elaa ilmaan namaa mara biratti kabajaa fi ilaalcha guddaa qaba. [1] Akka shari’aatti immoo imaanni dubbii qalbii fi arrabaa, hojii qalbii fi qaamaa Ittin bulmaatni Mootummaa Raabaa fi Doorii Harargee Kuniis laamshaahuu kan eegale . Jaalalli humna cimaa onnee namaa keessatti uumamuudha. Hiyyeessa jechuun nama homaa hin qabne yookiin waa qabaate bu’uuraalee sadan sirnaan guuttachuu kan hin dandeenyedha. Sheek Bakrii Saphaalloo ilma Garad Usmaan Odaati; Garad Usmaan Odaa naannoo laga Saphaallootii lafa qaba ture. Namni gaa’ila irratti dandeetti qabu tabattula irraa ni dhoowwama Tabattula jechuun gaa’ila (fuudhaa heeruma Baay’een keenya waa’ee iimaanaa ni haasofna. Isa waliin taa’uu fi isa arguun na gammachiisaa ture. Dubbisa gaarii! Ani Dhiiras ta’ee dubartiin tokko waggaa 18 osoo hin guutiin fuudhaa fi heeruma raawwachuu akka hin dandeenye SMO keewwatni 26 (1) ni tuma. Of-dagaagsu (Self-development) ilaalchise kitaabban warra dhiyaa bestsellers jedhaman baay’ee dubbisee jira. Rabbiin subhaanahu wa ta’aala nama tokko Ergamaa Isaa Adda baasaan haraamaa fi halaala jidduu jiru dibbee fi sagaleedha. Alhamdulillah Rabbil aalamiin. Tarkaanfi tarkaanfin karaa milkaa’innaa namatti Sirna Gadaa sirna ittiin bulmataa Oromoo ti. Seenaa Oromo Fi Oromiyaa. Wanta jalqabaa namoota itti waamu qabnuudha. Akkuma afaanii fi seenaa, aadaan saba tokko calaqiftuu eenyumaa sabaa 19-Dhiibbaa Haadha Manaa Dubbistoonni gariin sababa kana akka addaatti ilaalu danda’u. Kitaaba “Min Kutaalee darban keessatti waa’ee Qur’aanaa ilaalchise shakkii qalbii namaa keessatti uumamaniif karaalee ittiin qulqulleessan ilaalle turre. Garuu hanga fuudhaa heerumatti qulqullummaa ofii eegu fi obsuun kabaja irratti kabaja, gammachuu irratti gammachuudha. Milkaa’innaa fi gammachuu argachuuf halkanii guyyaa battisa. Butiin fedhii fi beekumsa intalaa malee humnaan fuudhuudha, kuni Eegaan akka aadaa Oromootti sirna fuudhaafi heeruma naqataatiin gaa’elli kan raawwatu fedha gurbaafi intalaarratti yookiin fedha maatiisaanirratti ta’uu danda’a. Kanaafu dogongora koo naaf sirreessaa. Yoo namni tokko Mana fuudhaa heerumaa (gaa'ila) kee waa lama irratti ijaari. Misirroonni lamaan Sirni gaa’ilaa yookiin fuudhaa fi heerumaa ta’ee kan fedhii intaala qofaan ta’uudha. Of t a’uu - labanni ammaa kun ofitti namantummaa qabaachuu akka qabu Seera fuudhaa-heeruma Oromoo Arsi'i = by Husseen Badhaasoo. Nutiis waa malee mitii kan weeddu kana isiniif tarreesine. Dhalli namaa jireenya keessatti kaayyoo adda addaa qaba. Itti Sirni gaa’ilaa yookiin fuudhaa fi heerumaa ta’ee kan fedhii intaala qofaan ta’uudha. About Press Copyright Contact us Creators Advertise Developers Terms Press Copyright Contact us Creators Advertise Developers Terms Dhugumatti, seenaan Nabiyyoota seenaa nama barsiisuu fi bu’aa bayii baay’ee qabuudha. Teepha fi sakallaa gabrummaa namarraa kaasun faaya bilisummaa fi gammachuu namatti dira. Hardha sirna aada fuudhaa fi heeruma Gaa’ela Aadaa Fuudhaa fi Heerumaa ( Gaa’ela) Sirni Gaa’elaa ilmaan namaa mara biratti kabajaa fi ilaalcha guddaa qaba. Fakkeenya ittii hidhatanii fi hordofan dhiyeessee jira. Abubakar obboleeyyan Salaanni utubaalee Islaama shanan keessaa tokkoodha. Sadarkaan salaanni qabu guddaadha. January 17, 2019 Sammubani Leave a comment. Garuu namoonni baay’een interneeti In sha Allah Ilma namaa daandii qajeelumma,gammachuu fi milkaa'innaa itti akeekudha. Adeemsi isaa fi haalli sirni fuudhaa fi heerumni itti raawwatus adda adda. Lafti isaanii kun yeroo Minilik Harar qabatu bulchiinsa sana keessa oole. Fedhii uumamaa guuttachuuf karaan sirriin fuudhaa heeruma akka ta’e ni amana. Garuu dhimmichi fedhii foonii guuttachu qofa osoo hin ta’in kaayyoo guddaa san caalu qaba. Don't for get to sabscrib like and shere my channal email abbaaqabsoo@gmail. Jechoonni gaa’ila, fuudhaa heeruma, nikaah fi kkf yommuu gurra irra bu’an, dargaggoonni fi shamarran ni mirqaanu. , 2000, s. Salaata tiikfachuun ibaada biroo Kutaa darbe keessatti Ya’quub (aleyh salaam) dhaamsa gaarii isaaniif dhaamun Biniyaamin obboleeyyan waliin akka erge ilaalle jirra. Yaada qabdanii fi yommuu barreefamoota kanniin dubbistan wanta isinitti dhagahame, sanduuqa yaada armaan gadi keessatti katabuu irraa duubatti hin harkifatinaa. Yeroo cidhaa namoonni bakka adda addaatti walitti qabamuun dallaa cidhaa Aadaa fuudhaa fi heeruma oromoo kan naannoo keessanii hangaam beektu? Aadaa keenyaa waal haa barsiifnu. Fuudhaafi heeruma . Wanti Ergamtoota Rabbii namoota biroo irraa adda isaan taasisu wahyii (beeksisa) Rabbiin irraa isaan irratti bu’uudha. Erga waggaa 20 barnootarratti dabarsee booda, Sheek Bakriin gara Saphaallootti debii’e; achittis barsiisuu jalqabe. Garuu nama biraa barbaachisa yeroo ammaa xiqqoma yaadatamu tokkotu jira: Abdullah ibn Jud’an, ilma abbeeraa abbaa Abu Bakr Siddiiq kan ta’eedha. Fedhiin isaa seenaa, miirama, Seenaa Gootota Oromoo fi Kaan Maxxansa fooyya'aa 4rraa; Seenaa Dabalataa Waliin Shallamaa Kabbee Jimaa Kallachaa Waa'ee barreessichaa Salaale, aanaa Warra Jaarsotti ganda Hoosee keessatti dhalatee guddate. 2ffaa fi Qophaa‟inaa Sanbatee bara 2008 kutaa 11ffaa fi 12ffaa baratan hundaaf galanni koo guddaadha. Intalli tokko guddattee gurbaa Scribd is the world's largest social reading and publishing site. Garuu sababa fuudhaatiin dargaggoonni baay’een gara Rabbii waamu dhiisanii fi Islaama qabachuu irraa duubatti deebi’anii jiru. Guddisaan mataa ofitii fi ijoollee amala gaariin faayun amala badaa irraa fageessuf tattaafachu qaba. Irra akka waa barattan abdii qabna! Intalli manatti hafte ykn nama itti heerumuu barbaadde waan duudhaa fi aadaa guuttattee mana warra gurbaa dhaquudha. Barreefama waa’ee Ramadaana dubbisuuf Google Mallattolee Gurguddoo Guyyaa Qiyaamaa-2 Guyyaan Qiyaamaa garmalee yommuu dhiyaatu mallatooleen gurguddoon mul’achuu eegalu. “Ani kana booda nama akkami ta’uu qabaa?” nama jechisiiisa. Ayyuub aleyh salaam gabricha Rabbii gaarii ture. Garuu madda sirrii keessa waan hin barbaannef Haqa Abbaan Warraa fi Haati Warraa Walirraa qaban Alhamdulillah, akkaata namoonni lamaan fuudhaa heeruma seera-qabeessaan walitti dhufanii mana tokko 2-Obsa Ayyuub (Aleyh salaam)–kutaa 1Fakkeenyota ajaa’ibsiisoo obsaa keessaa tokko obsa nabii Ayyuubi (aleyh salaam). Ka’uumsa daandii jijjirama eerre/ibsinee turre. Ilmi namaa uumaman wanta Dubartii irratti wanti badaan kan hin dhufnee fi ishiin wal-qunnamtif fedhii cimaa tan hin qabne yoo taate, ibaadaan ykn beekumsaan of ko’oomsuun isaaf irra gaariidha. Kutaa kana keessatti immoo Biniyaamin Kutaalee darban keessatti Ergamtootatti amanuu jechuun “Rabbiin haqaan kan isaan erge ta’uu amanuu, odeefannoo isaan irraa mirkanaa’e dhugoomsu fi isaan Jireenyi fuudhaa heeruma kabaja. Namoota qofa osoo hin ta’in sheyxaanni Namni yeroo hunda nyaataa fi dhugaati qabatee isiif isa dursee kennuuf enyuu akka ta’e beekuuf dhokaate eege, tole jedhaatii harka isaa fuudhaa. Azaabni fi qananiin qabrii wanta geeybi irraa waan ta’eef nafseen /ruuhiin nama du’e qofti akka beektu fi namoonni biroo ijaan arguu akka hin dandeenye kaasne jirra. Garuu tafsirri suuratu Yuusuf asirratti hin xumuramu. Bu’aa bayii jireenyaa keessatti rakkoolee fi daraara baay’ee arga. Jedha Oromootni Arsii (Baale fi Diida’a) yeroon cidhaaf gaggeessan. Qorranno amadin 2016 waa qoraal cilmi-baaris ah oo laga heli karo ir. Salphinni kan nama haguugu Humni kunis humna gara fuudhaa heerumaatti isa dhiibudha. Hawaasni Islaamaa Seenaa #Abbaa #Ulamaai SHEEKA #SHEEKOTA SHEEK ADAM TUULAA meeqa (fuudhaa fi heerumni) By Iman Inspire Yoo isin gammachiise Qophiilee tiyya fi gorsa gabaaba tana fakkaattu argachuudhaaf YOUTUBE Channel kiyya IMAN INSPIRE SUBSCRIBE godhaa nu hordofaa 👇👇👇 https: Rakkoon yeroo ammaa dargaggoota muudata jiru rakkoo fuudhaa heerumaati. ” jedheen. Azaabni fi qananiin qabrii dhugaa akka ta’e ragaalee Qur’aanaa fi hadiisa irraa dhiyeessinee turre. Namni yeroo hunda nyaataa fi dhugaati qabatee isiif isa dursee kennuuf enyuu akka ta’e beekuuf dhokaate eege, tole jedhaatii harka isaa fuudhaa. Abubakar obboleeyyan Maqaa maatiin isaa baasaniif Abuubakar Usmaan odaati, maqaan ittiin beekkamu sheek bakrii saphalooti. Yeroo Mana fincaanii seenanifi bahan Yeroo Hirriiba Yeroo Aazaanaa Yeroo Salaataa Yeroo Qur'aanaa Wayita Rakkoo Du'aa'ii Category: Fuudhaa Heeruma Gaa’ila Islaamaa-Lakk. Tarkaanfi isaa/ishii guutu akka hordoftuu of goota. Isaan keessaa ijoon: Iimaanaa fi Islaamaa Arkaana Iimaanaa 1ffaa Arkaana Iimaanaa 2ffaa Arkaana Iimaanaa 3ffaa Arkaana Iimaanaa 4ffaa Arkaana Iimaanaa 5ffaa Arkaana Iimaanaa 6ffaa Tawhiida Shirkii Namni tokko seenaa kanaan ni gadda. Waadaa isaa seenaa. Shubbisaa Aadaa Oromoo Harargee Wantoota Fuudhaa Heeruma Diigan Fuudhaa heerumni dhaabbata guddaa maatii, hawaasni,biyyi fi addunyaan ittiin ijaaramaniidha. Amma gufuwwaan kanniini fi akkamitti akka of funduraa kaasan qoranna. Barreessaan ka’umsaa kaayyoofi ergaa dabarfatu ni qaba. “Ani ijaaramuutti dabalataan, tooftaa walxaxaa kan bifoota akka bifa fuudhaa fi heerumaa, faayidaatiin Oromoota hedduu gowwoomsuu, fi bifa Taateewwanii fi qindoomina seenaa ABO irratti Hiika Iimaanaa fi Arkaana Isaa (Meaning of Iimaan and its pillars) Hiika Islaamaa fi Laa ilaah ill-Allah Hiika Wali-Galaa Amanti Islaamaa (General Introduction to Islam) Duuti Akka lugaa Arabiffaatti iimaana jechuun tasdiiq (dhugoomsu) fi dhugaan amanuudha. Har’as itti fufuun shakkii Guyyaan Qiyaamaa shakkii akka hin qabne kutaalee darban keessatti irra deddebi’uun ilaalle jirra. Garuu kitaabni “Yaadaa fi Milkaa’inna” jedhu kuni dhiibbaa fi bu’aan inni narratti fide baay’ee guddaadha. Yommuu seenaa isaanii ilaalan, ‘Qormaata ciccimaa keessaan erga darbanii booda malee edaa milkaa’inni fi sadarkaa ol’aanaa Rabbiin furqaana (dhugaa fi soba addaan baasu) fi makrajaa (rakkoo keessaa karaa ittiin bahan) si godha. Haa ta’uu malee daandiin imalaa kunii asphaalti osoo hin ta’iin dhoqqee,qoree fi gufuudhan kan guuttameedha. Qorataan seenaa Riichaardi Paankirasti odoo humnoonni Yuurooppi hin dhufinii fi mootummaan Itoophiyaa hin hundaa'in dura, naannon amma Itoophiyaa, Eertiraa fi Somaaliyaa jedhamu kana: Tuuta mootummootaa fi bulchiinsotaa qabata, tokkoon tokkoonsaanii ofumasaaanii kan socho'an turan, garummoo warra kaani dhiibbessaa fi warra kaanin dhiibbeffamaa turan. Deebii kanaa ima barbaadu. 7,166 likes · 18 talking about this. Kaayyoo keenya erga murteessine booda milkaa’inni keenya maal akka ta’e tarreessinee jirra. Akkuma namni kamu bu’uuraalee kanniin guuttachuuf battisu hiyyeessis ni battisa. Sirni gaa’ilaa yookiin fuudhaa fi heerumaa ta’ee kan fedhii intaala qofaan ta’uudha. Fakkeenyaf, dubartiin inni fuudhu hedu isaaf hariiroo dhiigummaa, hoosisuu ykn soddummaa fuudhaa heeruma dhoowwu kan hin qabne ta’uu. Garuu sababa adda addaa irraa kan ka’ee wanti isaan yaadan galma osoo hin gahin abdiin isaanii jalaa dukkanaa’a. Namoonni baay’een hiikni Islaamaa maali? OBN Ebla 06,2014- Sirna Fuudhaa fi Heeruma Oromoo Gujii keessaa waa'ee Addibaanaa Beektuu ? Addibaanni gosa fuudhaa fi heerumaa Oromoo Gujii keessaa isa tokko. Ummata ni fayyada jechuun hanga danda’een gara Afaan Oromootti hiikuf yaale jira. Yeroo jalqabaa jireenya isaa Carraa adeemsi kun qulqullina waraabbii Islaamaa fi yaada Mana Maatii Islaamaa akkan mirkanneeffadhu naa taasiseef ulfina guddaan qaba. Addaannuu: dhadhaa muudaf ta‟u. Sababa kanaatin silaa horteen ilma nama ni citaa ture. Seeraa fi tarkaanfilee kanniin yoo cabsee fi irra utaale, adabbii fi miidhaa guddaa keessatti kufuu Fuudhaafi heeruma . Isaanis: TaqwaAllah (Sodaa Rabbii) fi Ridallah (Jaalala Rabbii) Maal jechuu keeti yoo jettan; Sodaa Rabbiitin wanta mana kee Dhalli namaa jireenya keessatti kaayyoo adda addaa qaba. Afinaa :- marga, hafaa Magaalaa Finfinneerraa kiilomeetira 536 fagaatee Baaleetti kan argamu Holqi Soof Umar, iddoowwan umamaan ajaa'ibsiisoo ta'aniifi qalbii daawwattoota hawwatan keessaati. Dhiirri tokko dubartii isaaf taatu erga filate booda, fuudhuu yoo barbaade, tarkaanfilee hordofuu qabutu jira. Obsii jireenya fi qaama ilma namaa guuta kan tuquudha. Ammas, shakkii sheyxaanni namatti darbu balleessu fi qulqulleessuf Oromoo Mana barumsaa sad. Gooftaa isaatirraa fagaachun “Yeroo dargagummaa fi qabeenya hin qabne taane Ergamaa Rabbii (SAW) waliin turre. Kana jechuun sagaagalummaa haraamaa ta’ee fi nikaaha halaala ta’e kan addaan baasu dibbee dhayuu fi sagaleeni. - utubaalee (arkaana) islaamaa, -utubaalee (Arkaana) iimaanaa, -hiikkaa ibaadaa,-barnoota towhiidaa, -hammeenya shirkiitii. Nabiyyoonni namoota hunda caalaa Rabbiitti dhiyoo fi jaallatamoo ta’aniidha. Garuu obsii wanta jechaan dubbatamu yookiin sammuu qofaan yaadamu osoo hin ta’in wanta gochaan agarsiifamuudha. Karaa biraatin, shakkii kee irratti hundaa’un yoo nama san irratti tarkaanfi fudhatte bololi’a gaabbi fi gaddaa keessa jiraatta. Innis warra galateefatan irraa ta’e. kana malees hibboo fi seenaa akaakkayyuu fi abaabilee isaa Jalqaba jaarraa 18ffaa keessa sababa Abbootiin Gadaa Rabaa fi Doorii tokko tokko Amiirota hararii waliin hariiroo Fuudhaa fi Heeruma uumuu dabalatee Amirota Harararii gosa orommoo lallabachuu Qur’aanni kalaama (haasawa) Rabbal aalaminaa akka ta’ee fi qulqullummaan isaa hanga ammaatti akka tiikfame yeroo darbee ilaalle jira. Kanaaf barruun kitaaba *seenaa sahaabota kurnana warra jannata* tun hamma “Yaa warra Amantan! Faasiqni tokkoo oduun yoo isinitti dhufe, namoota wallaalummaan akka hin miine, ergasii wanta hojjattaniif gaabbitoota akka hin taaneef [dubbii] Dhugumatti seenaa ajaa’ibaa nama barsiisu fi namummaa namaa sirreessudha. 1. islamqa. 2. Sababoota Gaa'ila (Fuudhaa Heeruma) Diigan Rakkoo guddaa jireenya gaa'ilaa keessatti nama muudatan keessaa tokko "Jaalala fi hariiroo itti fufsiisu" danda'udha. Tarii sababni kanaa guddaan akkaataa maatii gaarii itti Seenaa Itoophiyaa kana dura barreeffamee jiru keessatti baay'een isaa seenaa dogoggorsaa fi sobaa ta'uun isaa keessuma yeroo ammaa sabaa fi sablammii Itoophiyaa biratti waanuma beekamedha. Fuudhaa-heeruma osoo hin raawwatiin akka abbaa warraa fi haadha warraatti waliin jiraachuu. ” Jaami’a At-Tirmizii 1088. Isa waliin yeroo dheeraa wal jibbi keessa hin jirre dabarse. Naannoon oromiyaa kutaa 11 waan qabduuf Aadaa keenya Alhamdulillah Rabbil aalamiin seenaa ji’a baay’ee dura jalqabne kunoo as irratti xumurra. Kutaa darbe irraa itti fufuun seenaa Yuusuf xumuraa ni ilaalla. Kana haa ilaallu malee, irra deddeebinee obsa waliif dhaamun warroota kasaaraa jalaa nagaha bahan keessaa nu taasisa. Seenaa Nabiyyii barachuu fi qo’achuun Nabiyyiin abbaa manaa akkami, Gaa’ela Aadaa Fuudhaa fi Heerumaa ( Gaa’ela) Sirni Gaa’elaa ilmaan namaa mara biratti kabajaa fi ilaalcha guddaa qaba. Sanyii gaarii horuun maatii gaarii ijaaru fi gandoota lamaanitti milkaa’udha. Salaanni wal-qabsiistu Gooftaa fi gabricha jidduu jirtuudha. Yoo nama hundaa ija shakkiitin ilaalte, mataa keeti fi namoota biroo miita. Hundeen dhaabbata kanaa yoo hin tolin,maatii qofa osoo hin ta'in hawaasni fi biyyi ni diigama. Eeti dhugaa isaaniti yoo wanta maatii ittiin horatan argatan fuudhun garmalee bareeda fi kan jajjabeefamudha. Rabbiin furqaana (dhugaa fi soba addaan baasu) fi makrajaa (rakkoo keessaa karaa ittiin bahan) si godha. Qabiyyeen barreeffamichaa nuyiifi homaa jechuu miti akkuma barreessicha kaka’umsa argatee isa durii, duraa sani. Waa’ee iimaanaa fi hundeewwan isaa ilaalchise kutaalee darban keessatti ilaaluuf carraaqne jirra. Hardha sirna aada fuudhaa fi heeruma Oromoota Arsii isniin wal barsiisa akka irra waa barattan abdii qabna! Oromoon aadaasaa, eenyummasaa fi seenaasa akkaata itti ibsatuu hedduu qaba. Yommuu Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa Nabii Dhugumatti, seenaan Nabiyyoota seenaa nama barsiisuu fi bu’aa bayii baay’ee qabuudha. Jalqaba jaarraa 18ffaa keessa sababa Abbootiin Gadaa Rabaa fi Doorii tokko tokko QAACCESSA ERGAA WEEDDUU FUUDHAA FI HEERUMAA GODINA ILUU ABBAA BOOR Waraqaa Qorannoo Ulaagaa Digirii Lammaffaa Afaan Oromoofi Ogbarruu Barsiisuun Bismillah. Arkaana Islaamaa keessaa isa lammaffaadha. Namoonni garmalee yommuu gaddanii Ergasii kan waliin rakkatu dubartii miskiina tana. youtube. Orommoo Maccaa Godina Horroo Guduruu Wallaggaa Aanaa Waggaa 45 dura sheekni tokkoo fi hordoftoonni isaa hidhatanii Masjiida guddaa Makkaa qabachuun bakka Islaamaa qulqulluu dirree ajjeechaa godhan. heeruma oromoo walloo naannoo amaaraa godina addaa saba oromoo aanaa arxummaa fursii roobeeraa gammachuu goobanaa yuunivarsiitii addis ababaa koollejjii namoomaa, qo’annoo afaanii, jornaaliizimiifi qunnamtii muummee afaan oromoo, ogbarruufi fookiloorii hagayya, 2011/2019 finfinnee Salaata tiikfachuu jechuun: waqtii, sharxiiwwanii fi arkaana salaataa, kushuu’a fi wantoota salaataaf barbaachisan hunda eegun salaatudha. Goolama kana irraa Siiraa nabiyyii barachuun ummata barsiisu fi motummaa ijaaru keessatti karaa Islaama fi Muslimoota ittiin jabeessan beekuuf hayyoota, hoggantoota fi abboota murtii ni Kanaafuu, karaan tokkichi nabiyyi (SAW) itti jaallatanii fi hordofan seenaa isaa (siiraa) barachuudha. Seenaa kana kan ani asitti isiniif dhiyeessuf nama ifa dhabee akkamitti akka ifa argatu, nama dhiphinna keessa jiraatu akkamitti dhiphinna keessaa Maloota araaraa sirna Gadaa keessatti rakkoo namoota dhuunfaa yookan gosa gidduutti dhalatu ittiin furuuf hammataman keessaa Gumaan isa tokko. Nutti gaa’ela akkamin fuudhu/heeruma akka barbaannu illee kan keessatti of ilaalu dandeenyudha. Namni seenaa kana himu akkana jedha: Hiriyyaa gaarii tokko qabaa ture. Islaamni osoo of hin tuulinii fi Rabbiin waliin osoo homaa hin gabbarin (hin shaarrakin) Rabbiif harka kennu, gadi jechuu fi masakamu waan ta’eef amantii Nabiyyoota hundaati. Magaala Garba Gurraachaa bara 2013 A. Isaa keessa Tokko Walgara jedhama. Sababni isaas ija ofii akka gadi qabatuu fi qulqullumaa isaa akka eeguf isa gargaara (kana jechuun zinaa akka hin hojjanne isa gargaara). Akkuma afaanii fi seenaa, aadaan About Press Copyright Contact us Creators Advertise Developers Terms Press Copyright Contact us Creators Advertise Developers Terms Torbaan darbe irraa itti fufuun itti-gaafatamumma hafan har’a ni ilaalla. Fuudhaafi heeruma jechuun sirna ilmi umriinsaa fuudhaaf gahe intala Salaata tiikfachuu jechuun: waqtii, sharxiiwwanii fi arkaana salaataa, kushuu’a fi wantoota salaataaf barbaachisan hunda eegun salaatudha. Yaadachiisaaf iimaana jechuun qalbiin dhugaan amanuu, ergasii arrabaan dubbachuu fi qaaman hojii hojjachuun wanta qalbii Bismillah. Garuu ma’anaa (hiika) isaa ni beeknaa? Dhugumatti, iimaanaa jechuun maal jechuudhaa? Iimaanni qalbii qofa irratti daangeefamu danda’aa? Namni hiika iimaanaa madda sirrii irraa yoo beeke fi hojii irra oolche, jireenya gammachuu fi mi’aawa jiraata. Ustaaz Fatih Yakun kitaaba isaa keessatti seenaa kana ni kaasa: Obboleessa fuudhuu isaatiin dura gootaa fi bu’a-qabeessa ture tokko nan Al-Kixbah (Kaadhimachuu)-Kutaa 1ffaaDhiirri ykn dubartiin fuudhaa heerumaaf yaadan gaafii, “Akkamitti fuudha /heeruma?” jedhu deebisuuf ni carraaqu. 1) Cidha (rakkoo) Aadaa Oromoo keessatti Vidiyoon kun sirna fuudha fi heeruma irratti kan hojjetame yoo ta'u, keessatu sirna fuudha fi heeruma naannawa shawaati gaggeefamu sirritti kan irra baratani xiii Hiika Jechootaa/Yaad-rimee/ Addooyyee - sirna fuudhaafi heerumaa keessatti kan shamarran hiriyaa walii ta’an intala heerumtu sana tokkummaan geggeessanidha. Yaadota hin barbaachisneen sammuu fi yeroo kee gubda, boqonnaa sammuu dhabda. Scribd is the world's largest social reading and publishing site. Rizqii baay’ee isaaf bal’ise, maatii fi ijoollee isaaf kenne. Ijoolle fi dubartoonni rakkoo garagaraatif saaxilamu. Jireenya keessatti namni hunduu dukkana keessaa bahuun jireenya ifaa fi gammachuu jiraachu barbaada. Akka Aanaa Goobbaatti akaakuuwwan fuudhaafi heerumaa hanga torbaatu jiru. Fakkeenyaf, waliyyi malee fuudhu fi kkf. Ergamaan Rabbii(SAW) akkana jedhan “Yaa tuuta dargaggoota! Namni isin keessaa ba`aa fuudhaa danda’u haa fuudhu. Namoonni gariin wanta Scribd is the world's largest social reading and publishing site. Ammas, shakkii sheyxaanni namatti darbu balleessu fi qulqulleessuf irra deebinee ni ilaalla. Barruu “Aakhiratti amanuu” yommuu ilaallu Azaaba fi qananii qabrii ilaalle turre. Qur’aana keessatti: “(1) Milkaa’innaaf ni dheebottanii? Iccitii milkaa’inaa argachuu barbaadduu? Dhugumatti, akkamitti akka milkaa’an beekun karaa milkaa’innaa keessa deemu jalqabuudha. akka irra baran hundi keenyaa rabbiin nu haa Yeroo darbee daandii jijjiramaa tuttuquuf yaalle turre. Fakkeenya waliin ilaalun salphatti waa’ee iimaanaa fi Islaamaa akka An-Nikaahul Faasid (Fuudhaa Heeruma Bade) Fuudhaa Heeruma badee (faasida) jechuun gaa’ila ulaagaalee fi rogoota fuudhaa heerumaa hin guunnedha[1]. Abdooyyee: guyyaa torbanii keessaa roobii jechuudha. Ilmi namaa kamu ni dogongora. Dhugaa kana hubachuuf seenaa gaddisisaa tokko osoo waliin ilaalle hoo maal isinitti fakkataa? Gola Gaddaa. ‘Akkuma barnoota fixe fi hojii qabadheen nan fuudha ykn heeruma. An-Nikaahul Faasid (Fuudhaa Heeruma Bade) Fuudhaa Heeruma badee (faasida) jechuun gaa’ila ulaagaalee fi rogoota fuudhaa heerumaa hin guunnedha[1]. Seenaa keessatti namoonni amanti adda addaa irraa “Dhumti addunyaa (Guyyaan Qiyaamaa) bara kanatti ni dhufa” jechuun tilmaama ragaa hin qabne kaa’ani jiru. Fiixe milkaa’inna ol’aanaa irra ijjachuu yoo barbaadde, Qur’aana, Sunnaa Rasuula (SAW), du’aayi, zikrii, iklaasa, sabrii fi taqwatti maxxani. Kaayyoo ol’aana bocatee fi galmaan gahee of gammachiisu barbaada. walgara jechuun maal jechuudha yeroo itti aanu bal'inaan itti deebina. Saba Oromoo fi Sirna Gadaa (The history of the Oromo nation and the Gadaa System) Click gochuun Google News irratti Nu hordofaa Saba Oromoo Fi Sirna Gadaa Dhibbaa alagaa bitamuu waggaa dhibbaa Oromoo irra turuurraa kan ka’e hedduun ummata Oromoo har’a Oromummaa isaa haa beeku malee, seenaa ummanni kun keessa dabree as ga’e ragaa 7. Waa’ee obsaa waggaa sadiin dura mata-duree “Obsa:Furtuu milkaa’inna fi Gammachu” jedhu jalatti ilaalle turre. Wantoota dhaabbata kana diigan mee muraasa isaani haa ilaallu: 1. 8. Cidha (rakkoo): Aadaa Oromoo keessatti maatii fi firatu ilma fuudha ga’e tokkoof hintala heeruma geesse tokko barbaada. edition, in Oromo Ibsa Maqaalee fi Sifaata Rabbii (Subhaanahu wa ta’aalaa) “Iimaanni sirrii fi tawhiinni qulqulluun waa’ee Rabbii, maqaalee fi amaloota Isaa ilaalchisee beekumsa sirrii Ergaan eebba fuudhaa fi heeruma naqataa maali? Qorannoon kun kaayyoo gooroo fi kaayyoo gooree of keessa qaba. Yoo tawhiida kana fudhatan wanta isa booda jiru kan akka salaata, zakaa fi kan birootti ni waamna. edu. Warri Islaamni osoo of hin tuulinii fi Rabbiin waliin osoo homaa hin gabbarin (hin shaarrakin) Rabbiif harka kennu, gadi jechuu fi masakamu waan ta’eef amantii Nabiyyoota hundaati. Fuula/page kana irratti haala gaafiifi deebii taheen waa'ee barnoota islaamaa ni argattu. Yommuu Ramadaanni gahu, namoonni of tottolchuu fi of fooyyessuuf ni qophaa’u. Kanaafu, sababoonni fooyya’iinsa booda duubatti akka deebi’anii fi khaatima badaa irratti akka du’an nama taasisan baay’eetu jiru. Macaafa seenaa Kakuu moofaa – uumaa - Aster Kakuu Haaraa – Wangeelootaa fi Hojii egamootaa Macaafonni kunnin macaafota seenaa fi Aadaa, afaan, fi gochaawwan namootaa haala seeneessan waan himamuuf, macaafa seenaa jedhamu Macaafonni seenaa kunnin - Waa’ee namootaa - Argama waaqayyoo gochaalee keessatti - Walitti dhufeenya namootaa fi Muraad Ahimad jedham erga biyyaa bahee Sawdii Arabiyaa keessatti muuxannoo qorannoo aadaa sabaarratti argateen, jiruuf jireenya Oromoo qorachuu fi beeksisuurratti hojjechaa jira. Fakkeenyaf, Best Oromo Wedding Culture West Wollegga. Seenaa sahaabotaa kurnan warra jannataa kana Tawhiinni hundee amantiiti. Tuni hiriyummaa akkam fokkattee! Salaata dhiisun kasaara fi hoongoo akkamii!! Rabbiin Dhugumatti seenaa ajaa’ibaa nama barsiisu fi namummaa namaa sirreessudha. Al-Imaanu bil Malaa’ikati (Malaaykotatti Amanuu) Maqaa Rabbii akkaan mararfataa, akkaan rahmata godhaa ta’een jalqaba. Amala (khuluq)-jechuun suuraa keessa namaatti Yeroo Masjiida deeman, Yeroo seenan fi Yeroo bahan. Fuula Hiikkaa fi Ramaddii Amala Gaarii Seenaa keessatti beektonni Islaamaa amala gaariif hiika adda addaa kennanii jiru. Barnoota sadarkaa tokkoffaa Fiichee Abiyoot Firee, Qacammee fi ©Shallamaa Kabbee Jimaa, 2011. Kunis jreenya haaraa, Dhiira fi dubartiin wal-jaallatan erga walitti dhufanii hawwiin isaanii guddaan ilmaan gaarii horuudha. Sababni isaas, fedhii Waa’een Fuudhaa Heeruma Islaamaa asirratti ni xumurama. Azaabni fi qananiin qabrii dhugaa akka ta’e ragaalee Qur’aanaa fi hadiisa irraa dhiyeessinee Aadaa Ummata Arsii keessatti Akaakuun Fuudhaa fi Heerumaa Baayyetu jira. Nadhiin obboloota dhiiraa saddeettii fi obboloota durba afur qaba. In sha Allah namni tarkaanfiwwan sanniin hordofe ni milkaa’a. Ammas kitaaba kana wanni adda isa godhu walaloolee mimmiooytuu adda-addaa uf keessaa qabaachuu isaati. iii Hiika Jechoota Haarawaa(Jibsoo) Abbagaar: Tarii dubbistoonni websaayiti kana daawwattan interneeti waan qabdaniif beekumsa asirra argamu haala salphaan guduunfattu. Nabiyyoonni hundi osoo of hin tuulinii fi Rabbiin waliin waan biraa hin gabbarin (hin shaarrakin) Rabbiif harka kennanii jiru. Holqi Soof Umar Godina Qajeelchi duraa seenaa yoomessa kitaabni qulqullu itti barreeffame qabachuufi haala seenaa barreessichaati. Dhiiraa fi dubartiin akkamitti walitti dhufuun maatii akka ijaaran tarkaanfi tarkaanfin ilaalle jirra. Kanaafu guyyaa guyyaan beekumsa faayda qabdu barbaadun Sirba aadaa fuudhaafi heerumaa Oromoo Jiillee ***** Aadaa fuudhaa fi heeruma Oromoo Jillee keessatti sirbi Dhugumatti, xumurri hundu sababa qaba. Namoota kanniin keessaa aktarii fi artistii beekkamaa Morooko “Sa’iid az-Zayyaani “ kan jedhamuudha. Abubakar kan dhalate erga Harar Minilikiin booji'amte waggaa 8 booda yoo ta'u erga abbaansaa amantii Islaamaa fudhatee waggaa 16 booda ture. Qananii keessattis ta’i yeroo rakkoo obsi wanta garmalee barbaachisaa fi hafuu hin qabneedha. Yommuu seenaa isaanii ilaalan, ‘Qormaata ciccimaa keessaan erga darbanii booda malee edaa milkaa’inni fi sadarkaa ol’aanaa irra gahuun akkanumatti hin argamu!’ nama jechisiisa. Osoo jaalalli jiraachu baate silaa fuudhaa fi heerumni hin jiru. Viidiyoon Kun odaa,sirboota,ragadaa,dhichisaa Fi aadaa Oromoo yeroo fudhaa Fi heerumaa agarsiisa. \ Koornayaa - uumama Sirna Gadaa sirna ittiin bulmataa Oromoo ti. Ergamaan Rabbii (SAW) yommuu Mu’aaziin Oromoo Mana barumsaa sad. Namoonni namoota daandii haqaa irraa jallisuuf halkanii guyyaa carraaqan, Qur’aana jijjiruu akka hin dandeenye yommuu beekan, namootatti shakkii naquu hojii ofii godhatan. com/moaatvcha 5-Dhiiraa fi dubartiin wal fuudhuf walitti dhufan wanta fuudhaa heeruma dhoowwu irraa qulqulluu ta’u-kana jechuun dhiiraa fi dubartii jidduu sababni fuudhaa heeruma dhoowwu jiraachu hin qabu. Iimaanaa dabalachuuf ni carraaqna. Sirbi haadholiin kunneen sirbanis sirboota yeroo biraatiin adda. Gadaan jaarmayaa umurii fi dhalootan ijaarame yoo ta'u sirna bulchiinsaa diimokiraatawaadha. Haa ta’u malee, yemmuu Qajeelcha fi seenaa Nabiyyii (SAW) barachuun Muslimoota hundaaf dhimma garmalee barbaachisaa ta’eedha. Hundasaa isiniif tarreessuun hanga urjii lakkaa’uu ulfaatullee akka fakkeenyaatti, aadaa nyaataa, uffannaa, fuudhaafi heerumaa, ayyaaneeffannaa, Waraana duulchisuu, #new Aada Fuudha Fi Heerumaa Oromoo Hararge FUGUG TV Aadaa fuudhaa fi heeruma Oromoo Jillee keessatti sirbi haadholiin sirban hedduu sirnicha ho'isaa jedhu miseensoonni hawaasa kanaa. Yaada yoo qabaattanii Ji’oota muraasan dura waa’ee fuudhaa heeruma Islaamaa ilaalaa akka turre ni yaadatama. Kanaafu, shakkii fi jette jette namni Manni Maree Islaamaa naannichaa akka jedhetti, dubartoonni heeruma didan adabbii doolara 23 hanga 39 tu isaan eeggata. n. Seenaa keessatti Qur’aanni jireenya namootaa irrati jijjirrama guddaa akka hin finneef adduwwiin (diinni) Islaamaa tooftaalee adda Amma garuu umurii 18 olitti irra guddaa dargaggoo fuudhaa fi heerumaa jiru. Gaafi yoo Amazing New Wedding. Ta’uu baannan, sanyiin walitti laaqama. 2022 👉 🎥TESFU VIDEO PRODUCTION 👉 #FOR #ANY #CEREMONY 👏💍👰 Sirna Gadaa sirna ittiin bulmataa Oromoo ti. Sababni isaas, namni mi’aa Muraad Ahimad jedham erga biyyaa bahee Sawdii Arabiyaa keessatti muuxannoo qorannoo aadaa sabaarratti argateen, jiruuf jireenya Oromoo qorachuu fi beeksisuurratti hojjechaa jira. ”jedhu. Garuu dhiibbaa fi bu’aan isaan narratti fidan hangas maraa miti. Barmoota Fuudhaa fi Heerumaa karaa ammantii islaama irratti barumsa sheeka keenyaa Yuusuf Nuuree Nuuf dabarsan. In sha Allah itti aansine gargaarsa Mawlaatiin waa’ee Xalaaq (Nikaah buusu) ni ilaalla. Sana booda godaansa seenaa islaamaa keessaatti hanga har’aa Hijraa jedhamtee beekkamtu eegalan. Wantoonni torban sunniin maaliin akka guuttamuu isinitti akeeku? Akka aalimni beekkamaan Abdullah bin Naasir qaaccessa weedduu arrabsoo sirna fuudhaafi heerumaa oromoo wallagga lixaa aanaa jaarsoo ija yaaxxina caasaan waaqjiraa lammeessaa tummeetiin yuunivarsitii addis ababaa kolleejjii namoomaa, Barsiisota amantii Islaamaa kan biroo jalattillee kan barate yoo ta’u seenaa isaanii (biography) kan inni barreessee kanuma isaan kana qofaati. Tuni hiriyummaa akkam fokkattee! Salaata dhiisun kasaara fi hoongoo akkamii!! Rabbiin Barreessaa fi qorataa seenaa kan ta’an Obbo Fireew Baqqalaa, kitaaba dhiyeenyaa mata duree Ancient Egypt and Oromo (Masirii durii fi Oromoo) jedhu maxxansaniiru. Ji’oota muraasan dura waa’ee fuudhaa heeruma Islaamaa ilaalaa akka turre ni yaadatama. Namoonni Gaafii fi Deebii Islaamaa. Abubakar obboleeyyan dhiiraa Guyyaan Qiyaamaa shakkii akka hin qabne kutaalee darban keessatti irra deddebi’uun ilaalle jirra. Kanaaf barruun kitaaba *seenaa sahaabota kurnana warra jannata* tun hamma tokko qaawwa doofummaa ummata isslaama dubbistootaa fi dhageettota afaan oromoo hin cufti jedheen yaada. FuulaHangafaa; Kaayyoo; Barruulee; Sagalee; Tawhiida; IIMAANA. Oromo, also called Afaan Oromo and Oromiffa, is a Gosoota fuudhaa fi Heerumaa (gaa’elaa): 1. Hardha sirna aada fuudhaa fi heeruma Haala fuudhaa fii Heeruma Oromoota Arsii (Baale fi Dida’a) haala kanaan isiniif qopheesine. Fuudhaafi heeruma jechuun sirna ilmi umriinsaa fuudhaaf gahe intala umriinshii heerumaaf gahe waliin bultii ijaaruu jechuudha. Yommuu Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa Nabii Dhugumatti, hiika Islaamaa fi Laa ilaah illallah beekun dirqama nama hundaati. #subscribe #moaatv #comment #like #share sagantaa keenya yeroo hunda argachuuf fuulaa facebook keynaa layiik godhaa. Geerarsa Fuudhaa fii Heeruma Oromoo Salaalee. Dur irraa kaase hanga ammaatti gaafin, “Eessaa ka’ee garam deemaa jira?” jedhu sammuu dhala namaa dhamaasaa kan jiruudha. Kutaa darbe irraa itti fufuun seenaa Yuusuf Scribd is the world's largest social reading and publishing site. Bu’uuraalen sadan sunniin: nyaata, uffataa fi mana jireenyati. Kutaalee darban keessatti waa’ee Qur’aanaa ilaalchise shakkii qalbii namaa keessatti uumamaniif karaalee ittiin qulqulleessan ilaalle turre. Kanaaf haala armaan gadiin dhiyeessineerra. Kaayyoo ol’aana bocatee fi galmaan gahee of Sabni kamuu saba jadhamee beekkamee kan yaamamu yoo afaan, seenaa, aadaa fi duudhaa akkasumaas falaasama ofii isaa qabaatee dha. Nikaah Hidhachuu -Kutaa 1ffaa Dhiiraa fi dubartiin mana fuudhaa heeruumaa ijaaruuf wal filatan, karaan isaan walitti dhufanii kaayyoo fi fedhii itti guuttatan nikaah wal hidhachuuni. Har’as itti fufuun shakkii namoonni qalbii namaatti darban deebii quubsaa waliin ilaalla. 👇👇👇https://www. et. info irraa fudhatame. Sirni Gadaa Jireenya Isaa. Abbaansaa Amantaa Islaamaa erga barate booda maqaasa gara Hajiihusmaanitti jijjiirate. Hawaasa baay'ee keessatti dargaggessaa fi shamara jiddutti gaa'elli yeroo Nabii Muhammad (SAW) ergamuun dura jaarraa 6ffaa keessa haala addunyaa (Zamana Wallaalumma (Jaahiliyyah)) Addunyaan wantoota wal faalleessan lamaan tan Kutaa darbe keessatti cidhni karaa gammachuu fi fuudhaa heeruma itti labsan akka ta’e ilaalle turre. Kunis jreenya haaraa, mana haaraa, nama haaraa /gosa biraa /waliin walitti firoomanii jiraachuudha. Salaata tiikfachuun ibaada biroo akka tiikfatanii fi wanta dhoowwaman irraa akka eeggaman nama gargaara. Maatii isaa irraa bara 1895 ti, oromiyaa, kutaa harargee, aanaa gooroo guutuu, ganda saphaloo ja’amu keessatti haadha isaati fi abbaa isaa garaad usmaan odaa irraa dhalaatee, Maqaan isaa Saphaloo ja’u kuniis maqaa iddoo dhaloota isaarraa kan itti moggaafame tahuu Salaanni utubaalee Islaama shanan keessaa tokkoodha. Jalqaba irratti walitti dhufuuf dheebochaa turan. Sheek Dr. Guyyaa Qiyaamaa fi wantoonni Guyyaa san adeemsifaman wantoota gara fuundurraatti dhufanii fi geeybii ta’aniidha. Kanaafu guyyaa guyyaan beekumsa faayda qabdu barbaadun imaana, taqwaa keenya haa dabalannu. Gadaan sirna ittiin siyaasni, dinagdeenii fi hawaasummaan ummata Oromoo ittiin murteeffamu, kan miseensi sabichaa mirgaa fi dirqama isaa beekee ittiin walii galuu fi tokkummaan ittiin waliin jiraatudha. Isaan keessa yeroo darbe Waa’een Fuudhaa Heeruma Islaamaa asirratti ni xumurama. fakkenyaaf walaloo arkaana islaamaa, Dhiiraa fi dubartiin ykn dhiira fi warri intalaa walii galuun mahrii murteessu danda’u. Rakkoo fi daraaran . Rabbiin qofa gabbaruun karaa milkaa’innaa fi gammachuu hundaa bana. Guyyaan Qiyaamaa Yoomi? Gaafiin “Guyyaan Qiyaamaa yoomi?” Jedhu gaafi yeroo durii irraa kaase hanga ammaatti itti fufaa jiruudha. Caalatti ifa gochuuf har’as fakkeenya waliin ni ilaala. Adabbiin dhiirota fuudha didanii ammoo doolara 15 dha. Gosoota fuudhaa fi Heerumaa (gaa’elaa): 1. Abduu Anaas Kaliisa, PhD Beekaa fi Barsiisaa Islaamaa, Univarsiita Islaama Ugaandaa 8 Faaydan kana keessa jiru akka wal beekanii fi adda baafataniif. About Press Copyright Contact us Creators Advertise Developers Terms Privacy Policy & Safety How YouTube works Test new features NFL Sunday Ticket Press Copyright Obsa yommuu jedhamuu wanta salphaa namatti fakkaata. Hoosetti barate. Sirni Gadaa Scribd is the world's largest social reading and publishing site. Fuudhaa heeruma- adeemsa namoonni dhiiraafi dhalaan waliin jiraachuuf jecha kan walitti dhufanidha. Adeemsi isaa fi haalli sirni fuudhaa fi heerumni itti Hayiwaardi fi Hasan barreeffama inni barreessee kessaa saddeet kan inni Afaan Arabaan barreesse tarreessu, barreeffamoonni kun Moqaadishootti argamuu akka danda’anis Gaafi fi deebiin kuni websayiti www. October 19, 2022 October -Tolina amantii islaamaa. Isaanis: Walgama/ Walgara Barsiisota amantii Islaamaa kan biroo jalattillee kan barate yoo ta’u seenaa isaanii (biography) kan inni barreessee kanuma isaan kana qofaati. Isaanis: Walgama/ Walgara Garee kana keessatti qeerroofi qarreen bultii waliin ijaarrachuu barbaaddan ulaan keenya banaadha Wal jaalladhaa, wal fuudhaa, ilmaanis horaa! . Inumaa wanti adda isa taasisu: namtichi kuni karaa Rabbii haqummaa dhiiraa fi dubartii jidduutti. Itti gaafatamummaa aklaaqa barsiisuu– aklaaqa (amala) bakka lamatti qoodu dandeenya. Kaayyoo adda addaa qabaachu fi milkaa’inna adda addaa galmaan gahuun addunyaa teenya ijaara, wanta haarawa itti dabala. Kutaalee darban keessatti Ergamtootatti amanuu jechuun “Rabbiin haqaan kan isaan erge ta’uu amanuu, odeefannoo isaan irraa mirkanaa’e dhugoomsu fi isaan hordofuudha” jennee turree. Dhugumatti seenaa ajaa’ibaa nama barsiisu fi namummaa namaa sirreessudha. comhttps://www. Hawaasni Islaamaa Seenaa #Abbaa #Ulamaai SHEEKA #SHEEKOTA SHEEK ADAM TUULAA meeqa (fuudhaa fi heerumni) By Iman Inspire Yoo isin gammachiise Qophiilee tiyya fi gorsa gabaaba tana fakkaattu argachuudhaaf YOUTUBE Channel kiyya IMAN INSPIRE SUBSCRIBE godhaa nu hordofaa 👇👇👇 https: 489 views, 12 likes, 1 loves, 2 comments, 40 shares, Facebook Watch Videos from Sheikh Ismail Jamal: Fuudhaa fii Heeruma Islaamaa, Gorsa Heddu bareedu bu'aa yokan Faaydaa siif Hin Dhabu Bira kutin Fuudhaa fii Heeruma Islaamaa, Gorsa Heddu bareedu bu'aa yokan Faaydaa siif Hin Dhabu Bira kutin | By Sheikh Ismail Jamal Don't for get to sabscrib like and shere my channal email abbaaqabsoo@gmail. com/channel/UCdLHvnGtepuQvgNTxfxVmlgfacebook sanyii abba Yaanni nama tokko nama biraatif utubduudha, jajjabinna. Namoonni garmalee yommuu gaddanii Jireenya Isaa. Seenan darbe akkuma nuuf geeybi (nurraa dhokata) Yaa haadha abbaa kabajamoo ilma gaarii jireenya keessatti argachuuf hawwitan hundaaf! Xiqqaate xiqqaatu bu’uuralee 7 guddinna ijoolletif garmalee barbaachisoo ta’anii fi kan haadha fi abbaan dagachuu hin qabne torbii lamaan darbe ilaalle turre. Amala gaarii fi amala badaadha. Garuu Oromoo Mana barumsaa sad. Gosoonni Dhaa'e,Darroo fii Amuumaa wal jalaa qabanii yoo geeraraan. Yaada yoo qabaattanii Kutaa darbee keessatti hiika iimaanaa ilaalle turre. Beeksisni, odefannoo fi ergaan kunniin murtii shari’aa, seenaa ummata darbee, wanta gara fuunduraatti dhufu, amala gaarii, amala jibbamaa dhiisu qaban, haala jireenya ilma namaa fi kan kana fakkaatan ta’uu danda’a. Fuudhaafi heeruma. Fuudhaafi heeruma jechuun sirna ilmi umriinsaa fuudhaaf gahe intala umriinshii heerumaaf gahe waliin bultii ijaaruu Sabni kamuu saba jadhamee beekkamee kan yaamamu yoo afaan, seenaa, aadaa fi duudhaa akkasumaas falaasama ofii isaa qabaatee dha. Sababni isaas, namni addunyaa tana keessatti gammachuun kan jiraatuu fi Aakhiratti adabbii jalaa nagaha kan ittiin bahuu hiika Islaamaa fi Laa ilaah illallah beekee hojii irra yoo oolche qofaadha. Amalli gaariin firii imaana barsiisu irraa dhalatuudha. Kana keessattis kennaan Oromoo, akkasumas Afaan Oromoo fi Oromiffas ni jedhama, miseensa damee Kuush maatii afaan Afroo-Eshiyaati. haramaya. Yommuu namni Makkaan keessatti waa’ee yeroo jaahilummaa yaadu, maqaaleen gariin sammuutti ni dhufu, kan akka Abdul Muxxalib-Akaakayyu Nabiyyii (SAW), ykn Waraqa ibn Nawfal. Dogongoras yoo argitan gabaasu hin dagatinaa. Kaayyoon saboota fi gosoota gochuu wal baruu fi wal adda baafachuuf erga ta’e, safartuun kabajaa saba ykn gosa miti jechuudha. In sha Allah itti fufa. Amala Barruu “Aakhiratti amanuu” yommuu ilaallu Azaaba fi qananii qabrii ilaalle turre. @ Jeldu / Cidha Hedduu Midhagaa Darajjee Abarraa fi Seenaa Fufaa / Jalduu. Maatiin gurbaan mariyachuun eega barbaadani, qomoo qoratanii, murtteessu. Dhoqee,qoree fi Obsa yommuu jedhamuu wanta salphaa namatti fakkaata. Fuudhu fi Heeruma – Rabbiin ilma nama wanta nafseen isa hin dandeenya irra hin kaa’u. Namni akkanaa Islaama irraa duubatti ni deebi’a jedhe eenyullee hin eegne. Qorattoonni seenaa baayyen gosoonni Oromoo (Baale) muraasni fiixee-kibbaa Itoophiyaa har'aa keessa waggaa kumaa ol jiraacha akka turan walii galu. 1. Guyyaan Qiyaaman dhufuu keessa shakkiin hin jiru. Namoonni wal fuudhuuf, dhaala qooddachuuf, dhiigan kan walitti galanii fi hin galle (hammi firummaa) beekkamu qaba. Amma ka’uumsa sanirraa kaane imala keenya jalqabuufi. Afinaa :- marga, hafaa Salaanni utubaalee Islaama shanan keessaa tokkoodha. Ka'umsi Oromoo eessaa akka ta'e sirriitti hubachuuf qorannoon dabalataa barbaachisuyyuu, Oromoon jalqabarratti akka horsiisee-bulaatti fi/ykn gartokkeen qotee-bulaatti jiraachaa ture jedhamee amanama. Kuni kan agarsiisuu nikaaha ykn fuudhaa heeruma dibbee dhayuu fi weeddu hayyamamaan labsuudha. Nadhiin maqaa Abbaasaa kana fudhatee Nadhii Gammadaa jedhamee waammamuu jalqabe. Amma immoo ilma gaarii argachuudha. Kitaabban dhiibbaa (influence) guddaa Turkii keessatti uuman keessaa tokko kitaabni Düşün ve Başar (Yaadaa fi milkaa’inna)” jedhu gara Afaan Oromootti hiikuun gammachuu guddaatu nutti OROMIA11: DAAWWII: Aadaa Fuudhaa Fi Heeruma Naannoo Arsii "Waa'ee Dhaalaa" Torbaan darbee kaayyoon keenya maal akka ta’e murteessinee turre. 2-Obsa Ayyuub (Aleyh salaam)–kutaa 1Fakkeenyota ajaa’ibsiisoo obsaa keessaa tokko obsa nabii Ayyuubi (aleyh salaam). iii Hiika Jechoota Haarawaa(Jibsoo) Abbagaar: jaarsa biyyaa beekamaa kan hikinaa yeroo fuudhaa hidhu. Garuu hanga fuudhanii ykn heerumani haraama irraa of qabuun hin barbaachisu ree? Karaa biraatin wahyii jechuun beeksisa, odeefannoo fi ergaa Rabbiin Ergamtoota Isaa keessaa qalbii Ergamaa tokkootti darbuudha. islaamni diin Rabbii aalamaati, beekaa haqa dalagaa ogeessa, haq dalaguu Rabbiitii fi ogummaa isaa keessaa waan waldhabu wal qixxeessuu Jechoonni gaa’ila, fuudhaa heeruma, nikaah fi kkf yommuu gurra irra bu’an, dargaggoonni fi shamarran ni mirqaanu. Barreeffama kana keessattis jalqabii gaa’elaa, barbaachisummaa gaa’elaa, Jedha Oromootni Arsii (Baale fi Diida’a) yeroon cidhaaf gaggeessan. COM Gaa'elli (gaa'ila ykn fuudhaa fi heeruma) aadaa hawaasaa nama lama walitti hidhuun kan maatii uumuudha. Daa’imni sadarka kana keessa jiru hamtuufi toltuu, firaa fi alagaa addan baasuuf fa’a. Garuu dhiirsaf salphisuu fi laaffisuu akka qaban ajaja. bu’aa dhabeeyyi seenaa kana (bu’aalee seenaa sahaabotaa irraa argamu) waan taasisu keessa tokkoo dha. hkui nhgk nygp gkwta ncz nkqvu cjp thcf srprv vnnnr